Yhteisvoimin työtä alavieskalaisille
Vieskan Elementin syntyhistoria on hieno tarina yhteisöllisyydestä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Ajasta, jolloin maaltamuutto uhkasi näivettää suomalaiset maalaispitäjät ja jolloin Pappa-Tuntureillakin oli oma roolinsa alavieskalaista yrityshistoriaa kirjoitettaessa.
Suomessa sisäinen muuttoliike imi 1960-luvulla maaseudulta asukkaita etelän kasvukeskuksiin ja länsikin houkutteli, koska Ruotsi tarvitsi nopeasti lisää työvoimaa. Alavieskakaan ei säästynyt koko yhteiskuntaa ravistelleelta muutokselta.
Paikkakunnalla ei kuitenkaan tyydytty seuraamaan toimettomana, kuinka nuoret muuttivat muualle opiskelemaan ja työn perässä palaamatta enää takaisin. Syntyi ajatus elementtitehtaasta, jossa rakennusten seiniä ryhdyttäisiin valmistamaan aivan uudella tavalla pöytien päällä sisätiloissa. Puuelementtien valmistus puolestaan toisi Alavieskaan kipeästi kaivattuja teollisia työpaikkoja.
Ratkaiseva keskustelu käytiin vuonna 1967 Alavieskan kunnan silloisen rakennusmestarin Kalevi Oksasen ja kirvesmies Veikko Kiimamaan välillä. Alkuvaiheen tärkeissä ”hommamiesten” tehtävissä ahkeroivat lisäksi kunnanjohtaja Eino Jokela sekä Vieskan Elementin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittu Eino Kauranen, jolla oli rakennusalan yrittäjänä syvällinen ymmärrys rakentamisesta.
Osakkeita kaupattiin ovelta ovelle
Alavieskan kunta lähti talkoisiin mukaan lahjoittamalla Etelärannan koulun tontteineen sekä kirkonkylän vanhan kansakoulun, joka purettiin ja jonka hirsistä tehtiin ensimmäisen hallin tukirakenteet.
Se ei vielä riittänyt, vaan tarvittiin rahaakin. Sitä ryhdyttiin keräämään kuntalaisille suunnatulla osakeannilla. Hommamiehet Pappa-Tuntureineen kiersivät kesällä 1967 ahkerasti talosta taloon yrityksiä unohtamatta. Syntyi suoranainen kansanliike, jossa osakkeita merkitsemällä alavieskalaiset pystyivät turvaaman tutuille ihmisille työtä ja toimeentuloa omalta paikkakunnalta.
Ja kauppa kävi. Kalajokilaakso-lehti kertoi lokakuussa, että Vieskan Elementti Oy:n perustava kokous voitaisiin pitää lähiaikoina, koska kaikki 500 osaketta alkoivat olla myytyinä. Yksi osake maksoi 200 markkaa, ja noin puolet alavieskalaisista perheistä sekä lähes kaikki yritykset merkitsivät lopulta osakkeita. Suurin osa osakkeista myytiin Alavieskaan, mutta joitakin osakkeita meni Kalajoelle, Rautioon ja muihin naapuripitäjiin. Yksityishenkilöiden ohella kunnasta tuli suuromistaja, ja lehtitietojen perusteella lähes kaikki yrittäjätkin lähtivät hankkeeseen mukaan.
Koska omarahoitus järjestyi kuntalaisten ja kunnan yhteisvoimin, investointiin saatiin lisäksi kehitysaluelakien mukaista valtiontukea. Kaupparekisteriin yhtiö merkittiin 12.1.1968.
Vieskan Elementin viettäessä 50-vuotisjuhlavuottaan omistus on pysynyt uskollisesti paikallisissa käsissä. Vain jonkin verran omistusta on siirtynyt kunnan ulkopuolelle, kun jotkut osakkaat ovat muuttaneet toisaalle Suomeen. Yhteensä osakkeenomistajia oli juhlavuonna lähes 300.
Tuotanto käynnistyi vauhdikkaasti
Alkuvaiheessa elementtitehdas työllisti 35-40 henkilöä. Nivalan ammattiopisto järjesti työttömyyskurssin nimellä pidetyn koulutuksen, johon tulevista työntekijöistä osallistui 22.
Elementtituotanto käynnistyi vauhdikkaasti. Kesäkuun alussa 1968 uutisoitiin, kuinka Vieskan Elementin ensimmäisten elementtien pystytystä saatiin seurata Alavieskan Käännänkylässä maanviljelijä Risto Niskalan navettarakennustyömaalla. Navettojen elementtirakentaminen oli tuohon aikaan uusi trendi, johon alavieskalaisyritys edelläkävijänä tarttui.
Toimitusjohtaja Eino Kauranen kertoi samaisessa lehtiuutisessa yhtiön tehneen tarjouksia navetoista, omakotitaloista ja rivitaloista. Oulaisissa oli alulla 8 perheen rivitalohanke, ja suunnitteilla oli 14 perheen rivitalo Pyhäjärvelle, 10 perheen rivitalo Alavieskaan ja 26 asunnon vuokratalo Ylivieskaan.
Vuonna 1970 Juha Mäki-Petäjä aloitti 22 vuotta kestäneen pestinsä Vieskan Elementin toimitusjohtajana. Kolme vuotta myöhemmin 1973 yhtiö aloitti Kesko-yhteistyön Keskon ryhdyttyä edustajaksi Vieskan Elementin valmistamille maatilojen Kevi-tuotantorakennuksille. Vieskan Elementti teki elementit, jotka Kesko urakoi valmiiksi navetoiksi. Maatiloilla elementtirakentaminen nousi niin suosituksi, että 1970-luvun lopulla lähes kaikki tuotantorakennukset tehtiin elementeistä.
Kilpajuoksu omistuksesta
Vuonna 1988 Vieskan Elementin taustalla käynnistyi tapahtumasarja, joka keskitti huomion yhtiön omistukseen. Osakkeille ilmestyi ostaja, joka halusi liittää Vieskan Elementin osaksi silloista yritystoimintaansa.
Vieskan Elementin omistajien keskuudessa mielipiteet jakaantuivat puolesta ja vastaan. Osa piti ajatusta hyvänä, toisten mielestä ostaja halusi ainoastaan ostaa kilpailijan markkinoilta. Työntekijät yhdessä toimitusjohtaja Juha Mäki-Petäjän kanssa nousivat myyntihanketta vastaan, mistä syystä hallitus päätti erottaa toimitusjohtajan. Hallituksessa oli kuitenkin myös myyntihanketta vastustavia, jotka kutsuivat koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Kokouksen asialistalla olivat toimitusjohtajan erottamispäätöksen kumoaminen ja myyntiaiesopimusten purkaminen.
Yrityskauppaa kannattavien kerätessä valtakirjoja ylimääräiseen yhtiökokoukseen heräsi toden teolla toinenkin osapuoli. Alkoi kova kilpajuoksu. Valtakirjoja hankittiin kokousta varten iltamyöhään asti, ja äänimääriä laskeskeltiin pihoilla hämärtyneessä syysillassa. Valtausta yrittänyt taho sai haltuunsa lopulta huomattavan määrä Vieskan Elementin osakkeita mutta ei kuitenkaan määrää, joka olisi riittänyt enemmistöön ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
Ylimääräinen yhtiökokous päättikin purkaa toimitusjohtajan irtisanomisen ja tehdyt myyntiaiesopimukset. Hallituksen jäsenistä vaihdettiin myyntiä kannattaneet jäsenet. Sitä seuranneessa varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestykseen lisättiin pykälä, joka estäisi vastaisuudessa mahdolliset kilpailijoiden valtausyritykset.
Uudessa tilanteessa hallituksen jäsenet joutuivat hankkimaan valtausta yrittäneeltä toimijalta Vieskan Elementin osakkeet takaisin kotiin kovalla hinnalla. Vähitellen tilanne normalisoitui kaikin puolin, ja Kalajokilaakso-lehti uutisoikin joulun aatonaattona 1988, kuinka ”Elementin työmies luottaa johtajiinsa ja työmotivaatio on jälleen korkealla”.
Yrittäjäpalkinto tunnustuksena työllistämisestä
Pölyn laskeuduttua valtausyrityksen jäljiltä oli taas juhlan aika, kun Vieskan Elementille myönnettiin Alavieskan Yrittäjäpalkinto vuonna 1990. Yhtiötä kehuttiin palkintoperusteluissa työllistämisestä ja Suomi-kuvan ehostamisesta.
Vieskan Elementti oli valmistanut alusta saakka pienelementtejä, mutta kaksi vuotta yrittäjäpalkinnosta yhtiö aloitti myös suurelementtituotannon. Jälleen kerran alavieskalaisten oma yritys kulki tiennäyttäjänä, sillä suurelementtien valmistuskin oli tuohon aikaan uusi innovaatio alalla.
1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun Suomen taloudessa elettiin huonoja aikoja. Vieskan Elementti haki korvaavia markkinoita aloittamalla viennin Saksaan, Venäjälle, Espanjaan, Japaniin, Norjaan ja Ruotsiin.
50-vuotisjuhlavuotenaan Vieskan Elementti haki markkinoilla entistä tukevampaa jalansijaa. Yhtiössä käynnistettiin laaja kehityshanke tehostamaan tuotantoa ja vahvistamaan myyntiä. Lisäksi yrityksessä ryhdyttiin ottamaan käyttöön rakennusalalle kehitettyä suomalaista toiminnanohjausjärjestelmää. Yhtiön liikevaihto oli noussut noin 7 miljoonaan euroon ja se työllisti 50 työntekijää.
Juhlavuonna Vieskan Elementti käynnisti Koulutuskeskus JEDU:n Nivalan toimipisteen kanssa vastaavanlaisen työllisyyskurssin kuin yhtiön perustamisvaiheessa. Tavoitteena oli saada uusia tekijöitä eläkkeelle jo jääneiden ja pian jäävien tilalle. Omistajille suunnatulla sisäisellä osakeannilla vahvistettiin yhtiön toimintaa.
Vieskan Elementin omistus on pysynyt uskollisesti paikallisissa käsissä. Osakkeenomistajia oli juhlavuonna, yrityksen täyttäessä 50 vuotta, lähes 300.
Maailmanlaajuisen pandemian aikana Vieskan Elementillä kehitettiin uusia tuotteita ja vuoden 2022 lopussa uutisoitiin historiallisesti merkittävästä uudesta aluevaltauksesta.
VIESKATALO on ensimmäinen talotehdas Suomessa, joka toimittaa hirsitalon ja siihen liittyvät elementointiratkaisut samassa paketissa yhteistyössä Pellopuun kanssa. VIESKATALOn tavoitteena on kasvaa merkittäväksi rakennusliikkeiden yhteistyökumppaniksi Suomen markkinoilla.
Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtajat:
1967 – 1970 Eino Kauranen
1970 – 1992 Juha Mäki-Petäjä
1992 – 1997 Vesa Pirhonen
1997 – 2015 Risto Brax
2015 – 2018 Johanna Rautakoski
2018 – 2021 Esa Marjakangas
2021 – Tapani Yrjölä
